This is the moment I must pick up a pen
and write you down
This is the moment I open my mouth
to say what you'd say
This is the moment I open these eyes
to see what you mean
This is the moment your bullets
are rainbows
This is the moment I must pick up a pen
and write you off my head!
This is the moment I open my mouth
to say what you'd like to hear
This is the moment I close my eyes
not to see you again
This is the moment your words
are my bullets
Sanoittanut Noora Tommila ja Ville Koivula
kun isä kauppaan lähti
toi pelkkää ruokaa
jäin tyytymättömäksi
kun isä aika epeli on
se ymmärrä ei lastaan
mun rintalastaa paine puristaa
kun tahdon ainoastaan
avata uuden lego-paketin
kuusi ja puolivuotiaana
tahdon levittää lattialle
uutuudenkarhean lego-auton
osat ohjeineen
kun auto lattialla ei liiku
vaan vaatii minua liikuttamaan
avaan television
se antaa rauhan
mä kuolen kohta janoon
kun meidän jääkaappi tyhjä on
on vesi hanassa kylmää, missä
kaikki maku ja sokeri on?
Amerikassa on toisin
on kouluruokalassa kokista
mun on kai lähdettävä kikeen
tästä hikisestä kodista
ja teinimutanttininjat tanssii mun unissa
ne kutsuu mua mukaan taisteluun
mä hyppypotkun tahdon taidolla suorittaa
meikä parvella murtovarasta joka yö odottaa
Sanoittanut Hannu Kuosmanen
wake up at six A.M. in the morning
turn on the TV for something boring
pack up your bags don't forget the towel
after the games we're in need for shower
Badminton!
the greatest sports of them all
now swing that racket high and
jump in the air like a cat
and show the 'cock
just where it's at
a wonderful feeling to pant,
to sweat and puff and rant
your playmate - it's oh so gallant!
I kid you not:
we play a lot
winning or loosing is only choosing
settle in your mind to give a bruising
to whoever wimp you're taking next on
wonder why they put the Bad in Minton?
Sanoittanut Hannu Kuosmanen
kärjessä heinänkorren
heijastuksen kasteen tehden
katselen, kuinka
talon takana puro matelee
en jaksa nousta seisomaan
jään kuusen alle nukkumaan
kun kevät koittaa
virta voittaa jään
ja sulan aika koittaa taas
kuin kahvi talvi-iltaisin
niin myös minäkin
pisara kerrallaan valua hukkaan haluan
olen sama mutta vanhempi
kuin itseni vuosi sitten
enkä tunne tuskaa siitä
että talvivarastoon käpyjä kerännyt en
tai antanut muutoksen tuulen puhaltaa
hiljaisuus huolestuttavaa
on niistä huolet joita helpottaa
ja joilla asiaa on aina vakavaa
seurassa painan pääni pensaaseen
ja vaivun sammaleen
maanpinta painaa vasten rintaa
kansi taivaan lailla veen kantaa
kuin höyry maasta taivaisiin
niin myös minäkin
pisara kerrallaan kadota ilmaan haluan
olen avaruuden orpolapsi ja itkenyt äidin rintaa
en syntymästäni saakka ole, sillä
tiedän että äitini tähti on
sen kuulen kun aurinkotuulet puhaltaa
Sanoittanut Hannu Kuosmanen