Unirytmejä

"Unirytmejä on helsinkiläisen Manogurgeilin ensimmäinen kokopitkä. [...] Harvoin kuulee näin kehittyneitä ja harkiten tehtyjä ja tuotettuja teoksia. Nämä eivät ole mitään hätäisesti kasaan harsittuja kudelmia, näihin on käytetty ristipisto jos toinenkin." "Pistäkääpä ihmiset mieleen, Manogurgeil on erinomaisuudessaan loistava!"

Tuhma, Tero Honkasalo, ****

Lue: Tuhman verkkolehdestä


"Unirytmejä on riemukas ja mukava albumi. Se tuo hyvän olon!" "Outoa kyllä, tietyin väliajoin päähäni paukahtaa edesmennyt Karkkiautomaatti. [...] Joka tapauksessa Manogurgeilin kokoonpano toimii loistavasti."

Sue, Jani Sipila, 8/10

Lue: lehtileike


"Levy alkaa kappaleella, jossa vieraileva Noora Tommila laulaa ja heti tulee mieleen, että tämä levy kannattaa kunnella huolella." "Soundit ovat hienot ja musiikissa on jännitettä." "On nautinto kuunnella seesteistä ja hallittua melodisuutta kaiken urbaanihektisen metelin sijaan."

Hifimaailma 3/07, Pirkka Ruishalme Musiikki **** Ääni ****

Lue lehtileike


"Manogurgeilin debyytti on tervetullut tuulahdus vanhakantaista progea." "Canterburylaista progeperinnettä kunnioittava soundimaailma säröisine urkuineen ja sähköpianoineen on ilahduttavan kaukana tämän päivän turboahdetusta progemachoilusta." "Tästä yhtyeen on hyvä tähdätä alati korkeammalle."

Soundi 3/07, Jaan Wessman ***

Lue lehtileike


Perinneprogea ajalta, kun pappa Vanhan valtasi

Manogurgeil kuuloista hämymysiikkia tehtin silloin, kun seksi ja keskiolut vapautuivat ja opiskelijapolitiikka alkoi punertaa kilpaa nuorten ja tomeran Torsti Koskisen niskan kanssa. Puhutaan siis tähän päivään tuodusta Love-progesta, jossa 2000-lukua on vain tallenneformaatti.

Unirytmejä ei ole suoritusprogea, vaan paino on maalauksellisuudella matemaattisuuden sijaan. Kappaleet ovat polveilevia, mutta liki kokonaan instrumentaalipohjalta toteutettu levy ei sorru sorminäppäryyden esittelyyn.

Tällainen musiikki perustuu pitkiin kaariin. Sävellysten sisällä juoni kantaa, mutta valitettavasti albumin sisäinen dramatiikka ei toimi. Albumin avausraitana on Lowlife Rock'n Roll Philosophersin Noora Tommilan laulama Alue. Ratkaisu on kummallinen: ainoan oikeasti lauletun kappaleen laittaminen ensimmäiseksi biisiksi on yhtä kummallinen ratkaisu kuin se, että pyyhkisi takapuolensa ennen ulostamista.

Rumba, Janne Flinkkilä, **


"Kaiken kaikkiaan Manogurgeil on erinomaisen lupaava yhtye. Kahden kosketinsoittajan ansiosta ääniarsenaali on lavea - kuvittelin ensin yhtyeessä vaikuttavan mm. vibrafonistin. Myös yhteissoitto on tiivistä, mikä antaa aihetta odottaa bändiltä vielä ties minkälaisia sävelteoksia."

desibeli.net, Mikko Heimola ****

Lue desibeli.net


"Unirytmejä liitelee ja rupattelee oikein mukavasti, piirtelee päänsisäisiä kuvia."
"Nuorten progeharrastajien lisäksi Manogurgeilin musiikista pitäisivät takuulla Pekka Pohjolan Harakka Bialoipokkua aikanaan diggailleet Härmän esihämyt."

Karjalainen, Suonna Kononen

Lue Verkkokarjalainen tai lehtileike


"Helsinkiläisessä Studio Kuussa nauhoitettu levy kuulostaa kaikin puolin oikein hyvältä, ja olen siitä nautiskellut kovasti." "[bändillä] on silti melko lailla oma, persoonallinen tyylinsä. Mihinkään kymmenen minuutin sooloihin bändi ei sorru, ja monet kappaleet ovat melko lyhyitäkin. Nykyään on ilokseni mukana myös jonkun verran psykedeelisiä elementtejä." "Suosittelen lämmöllä kaikille progefaneille!"

Palasokeri.com, Astro ****

Lue: www.palasokeri.com